Seuratanssi kuntourheiluna

Tanssin positiivisista vaikutuksista terveyteen on tehty useita tutkimuksia. Tanssi pitää mielen virkeänä ja kropan notkeana.

ketut_naurava_pari.pngTanssi hoitaa aivoterveyttä

TANSSIVIIHDE-LEHTI 1/2007


KÄY TANSSIMAAN

Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia
tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen
Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä
Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta.
Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi.

HENKILÖKUVA MAIJA ASTIKAINEN

Olen fysioterapeutti ja tanssinopettaja Maija Astikainen.
Asun Helsingissä ja työskentelen pääasiassa Uudenmaan alueella. Sisarusparven
nuorimpana sain kulkurin geenit ja levottoman sielun. Olen kova touhuamaan
kaikenlaista ja minulle on tyypillistä se, etten pysy pitkään paikoillani.
Jokin sisäinen uteliaisuus ja innostus elämälle kuljettavat minua määrätietoisesti haasteista toiseen. Tällä hetkellä toimin yrittäjänä yhden naisen
yrityksessäni. Yrittäjyyteni koostuu tuntiopettajan tehtävistä Järvenpään
Seurakuntaopistolla, jossa toimin mm. lähihoitajien, koulunkäyntiavustajien ja
perhepäivähoitajien kouluttajana. Opetan heille kasvun- ja kuntoutumisen
tukemiseen liittyviä aineita ja ohjaan, sekä arvioin heidän työssä oppimisjaksoja. Tanssinopettajana toimin iltaisin ja viikonloppuisin, opettamalla paritanssia kurssimuotoisesti tai yksityistunteina. Vakituiseksi toiminnaksi on muotoutunut Malmin työväentalon maanantaikurssit ja Puistokulman keskiviikko ja torstaikurssit, sekä Hki - Pavin kesäkurssit. Viikonloppukursseja ja tilauskursseja
kierrän pitämässä kutsusta eri puolilla suomea. On ilo huomata miten tanssinopetuksen ja kurssien määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Tanssinopetuksessa ja kurssitoiminnassa pyrin laadukkaaseen toimintaan ja korostan hyvän pedagogiikan merkitystä motoristen taitojen oppimisessa. Haluan pitää huolen siitä, että hinta ja laatusuhde ovat kohdallaan. Yrittäjyyteni mahdollistaa myös paljon muuta. Olen ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa mm. muusikoiden ja yrittäjien varhaiskuntoutustoimintaa. Onnistumista koen siitä, että molemmat ryhmät ovat käyttäneet mahdollisuuden hyväkseen ja lähteneet rohkeasti hakemaan puhtia
itselleen Kelan-kursseilta. Elämäni ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan työtä,
eikä tanssia, eikä ainakaan ruusuilla tanssimista. Etusijalla ovat läheiset
rakkaat ihmiset ja ystävät. Päivittäin olen ensisijaisesti äiti Veeralle ja
Jaskalle, sen jälkeen tulevat kaikki muut asiat vaihtelevassa järjestyksessä.
Olen ollut onnekas, kun olen saanut nähdä ja kokea paljon. Vaihtelua kaipaavalle luonteelleni, mutkia, mäkiä, suoria, kuoppia ja pomppuja on ollut riittämiin, mutta sopivasti. Oma arvomaailmani ja toimintatapani on ihmisiä kunnioittava ja arvostava. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja uskon, että meissä on sisällä enemmän mitä päällepäin näkyy. Asiakkaat, oppilaat, yhteistyökumppanit ja läheiset ovat minulle tärkeitä ja pyrin huomioimaan heidät lämpimän asiallisesti. Minua on helppo lähestyä ja useimmiten aikaa on muutamalle ystävälliselle sanalle, joten kun kohdataan tulethan rohkeasti juttelemaan ja tutustumaan.Viestit, yhteydenotot ja palautteet ovat tervetulleita. Maija

KÄY TANSSIMAAN

Tanssiminen on mukava harrastus ja parhaimmillaan se
rentouttaa kehoa ja mieltä kokonaisvaltaisesti. Tanssi-illan jälkeen on
useimmiten mukavan rento olo ja nautintoa lisää se, että on sopivalla tavalla
suonut itselleen liikkumisen iloa. Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta ja
toiselta puolelta tarkasteltuna asiat näyttävätkin usein erilaisilta. Tanssi-illan
jälkeen voi tulla ns. tanssikrapula, jolla ei ole alkoholin kanssa mitään tekemistä. Näin voi käydä varsinkin kesällä, jolloin on lämmin ja keho haihduttaa nestettä enemmän kuin olisi suotavaa ja nestetankkaus jää pyörähdysten tiimellyksessä toisarvoiseen asemaan. Heikotuksen ja voimattomuuden tunne, sekä omituisen raskas olo päässä kielivät nestevajauksesta. Kehosta poistuu monen tunnin suorituksen aikana paljon nestettä ja suoloja, joita ei saa korvattua esim. pelkästään vettä juomalla. Pää saattaa olla kipeä vielä seuraavanakin päivänä ja jäsenet turvoksissa epätasapainosta. Asiaan auttaa tauot tanssimisen lomassa ja sellaisen nesteen nauttiminen, jossa on suoloja, esim. vichy tai kivennäisvesi.

TANSSIASENTO

Tanssiasennolla ja otteilla on merkitystä sekä miehelle että naiselle. Miehen tanssiasennosta tulee kuormittava, jos hän yrittää – vaikkapa huomaamattaan - kannatella naista. Silloin kuormitus käsivarsissa ja hartiaseudussa lisääntyy. Myös selkä rasittuu tällöin helposti. Seurauksena on niskajumia takaraivolla ja kolotusta hartioissa. Naisen on tärkeä tanssiessa kannatella oma kehonsa. Paino on naisen omilla jaloilla ja vartalossa. Nainen ei saa painaa käsillään miestä, vaan hänen tulee kannatella käsiään. Mitä lähemmäksi mies puristaa naisen, sitä hankalampi naisen on tanssia. Silloin mahdollisuus luonnolliseen
liikkeeseen katoaa ja keho jännittyy tanssin aikana. Nainen alkaa pistää hanttiin, koska mielekäs liikkuminen liian tiukassa otteessa on mahdotonta. Perustanssiotteessa, jossa miehen oikea käsi on naisen kyljessä ja vasen käsi naisen oikeassa kädessä sivulla, miehen tulisi huolehtia, että ohjatessaan naista tanssin aikana hän ei työntäisi vasemmalla kädellä naisen oikeasta kädestä niin paljon, että nainen joutuu painamaan voimalla vastaan. Tämä kuormittaa naisen oikean hartian- ja lavanseudun lihaksistoa kohtuuttomasti. Hiirikäden saa tällä tavoin sujuvasti jumiin, vaikka ei olisi yhtään hiirtä illan aikana nähnytkään. Siis miehille vinkiksi, että tanssi ei ole voimankäyttölaji, vaan siinä tarvitaan viisautta.

KENGÄT OVAT TÄRKEÄT

Selkä saattaa kipeytyä vartalon kierroista, viennistä tai pieleen menneestä kenkävalinnasta. Liukkaalla lattialla, jossa kenkä ei pidä, on vaikeaa, jopa epätodennäköistä, saada rentoa tanssiasentoa. Kenkävalinnalla on suuri merkitys. Lavatansseja ajatellen tanssijalalle parhaat ovat kengät, joissa on sopivasti pitoa. Ne kuormittavat vähiten. Naisilla, jotka tanssivat korkokengillä lavatansseja, kuormittuvat päkiät, selkä ja niska-hartiaseutu eniten. Jos miehet tanssisivat korkokengillä, viennistä ei tulisi yhtikäs mitään. Miehet tarvitsevat viennissä hyvän tukipinnan. Se löytyy parhaiten oikean tyyppisellä kengällä. Naisten kenkävalinta on haasteellisempi kuin miehen. Hyvältä pitäisi näyttää, vaikka kenkä olisikin vähän epämukava ja monet eivät halua käyttää tanssilenkkareita hameen kanssa. Tanssi-illan jälkeen, kun varpaat ja liikavarpaat pääsevät ihanaan kylpyyn, saattaa tulla pohtineeksi kenkävalintaa uudelta kannalta, mutta varpaat ja päkiät antavat anteeksi ja paranevatkin onneksi nopeasti. Polvien nivelkierukkavaivat ovat tanssijoilla tavallisia. Nivelkierukan pieni repeämä tai kuluma saattaa kipeyttää polven tanssiessa. Polvikipuiselle miehelle valssit ovat tansseista kuormittavimpia ja naisten kohdalla swing-tanssit, koska kierrot ovat näissä lajeissa voimakkaita. Jälleen korostuu oikean kengän valinnan tärkeys. Liian pitävä kenkä, joka ei salli jalkaterän pyörivää liikettä, on ihan myrkkyä tälle vaivalle.

KEHON KUORMITTUMINEN TANSSIESSA

Tällöin nimittäin kuormitus polvelle muodostuu moninkertaiseksi. Vaiva ei valitettavasti parane itsestään. Helpotusta saa käyttämällä tanssin aikana tukisidosta ja ottamalla etukäteen särkylääkettä. Itse syy poistuu kuitenkin vasta kirurgisella toimenpiteellä.

NÄIN HOIDAT MUUT PIKKUHARMIT

Nilkkojen kuormittumista ja kipeytymistä vähentää onnistunut kenkävalinta. Hyvä kenkä tukee nilkkaa. Kun nilkoille tarvitaan tukea, elastiset nilkkatuet tai sidokset auttavat. Liian löysät nilkkanivelet, jotka voivat olla yliliikkuvat tai venähtäneet, saattavat kipeytyä ajoittain. Kuormitusta pitäisi annostella silloin kivun sallimissa rajoissa. Tarjoa kipunilkoille tanssi-illan jälkeen kylmägeeliä, lepoa ja kipulääkettä. Tanssi-illan jälkeen saattaa ilmentyä suonenvetoa eli lihaskramppeja jaloissa. Vaaraton, mutta kiusallinen vaiva, johon auttaa nestetasapainosta ja suolojen saannista huolehtiminen tanssi-illan aikana ja sen jälkeen. Magnesiumin nauttiminen on myös hyvä apu tähän vaivaan. Tällaiset jalat rauhoittuvat myös sillä, että nukkuu villasukat jalassa yön yli tai ainakin niin kauan kun jalat rauhoittuvat.

KALORIT KULUVAT

Lopuksi tarkastelen vielä kolikon toista puolta. Kokonaisuutta ajatellen tanssi on monipuolinen ja harrastajalleen antoisa liikkumisen muoto. Tanssi-illan aikana keho saa liikettä ja mieli lääkettä. Kalorikulutuskin on aikamoinen, sillä perustansseissa ja lattareissa kuluu 60 min. aikana n. 296 kcal ja kun vauhtia hieman lisätään ja esim. salsataan tuo sama aika, niin kaloreita kuluu 356 kcal. Onneksi pienistä kolotuksista huolimatta parketille palataan uudestaan nauttimaan ja viihtymään. Mukaansa tempaava, tanssijalalle sopiva musiikki innostakoon meitä jatkossakin rientämään sankoin joukoin tanssin pariin ja liikunnan ilon ja riemun lisäksi auttakoot meitä kadottamaan mieltä painavat asiat tanssin pyörteisiin.

Maija Astikainen, Fysioterapeutti/ Tanssinopettaja

TEKSTI: MAIJA ASTIKAINEN